Erityishuoltopiirien tulevaisuus soteuudistuksessa
Soteuudistus myllää tällä hetkellä kaikkia sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Vaikka jatkuvassa muutoksessa oleva alueuudistus saattaa tuntua monimutkaiselta ja etäiseltä, nykyisten suunnitelmien mukaan uuteen malliin siirrytään jo vuodeksi 2021.
Kehitysvammaisten henkilöiden asema sote-uudistuksessa poikkeaa muista sosiaali- ja terveyshuollon asiakasryhmistä siten, että nykyisellään heidän hoitonsa on toteutettu erityishuoltopiireistä, jotka Helsingin erityishuoltopiiriä lukuun ottamatta muodostuvat useammasta kunnasta. Mainittavaa on myös se, että kaksikielisten kuntien ruotsinkielisillä asukkailla on oma erityishuoltopiirinsä.
Hallituksen lakiesityksen mukaan erityishuoltopiirit kuitenkin jäävät historiaan. Jotta kehitysvammaisten tarpeet tulisivat otetuiksi huomioon soteuudistukseen liittyvän suunnittelun ja päätöksenteon yhteydessä, Sosiaali- ja terveysministeriö tuotti selvityshenkilöraportin erityishuoltopiirien asemasta soteuudistuksessa.
Raportin tärkeimpiä näkemyksiä oli sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen inklusiivisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kehitysvammaiset saisivat mahdollisimman pitkälle samoja lähipalveluja kuin muutkin palvelujen käyttäjät. Järjestely tukisi myös koko soteuudistuksen lähtökohtaa valinnanvapautta ja yksilöllisiä palveluja tukevana mallina.
Inklusiivisten lähipalvelujen laadukkaan toteuttamisen kannalta raportin kirjoittajat näkevät tärkeänä ottaa vammaisalan järjestöt mukaan uudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän lisäksi tarvittaisiin mm. erityisen tuen resursseja kouluihin ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen vahvistamista vammaisten henkilöiden kohtaamisessa.
Vaativan tason erityispalvelut olisivat kuitenkin yhä keskitettyjä nykyisen mallin mukaisesti. Myös osa ruotsinkielisistä palveluista vaatisi keskitystä, vaikka perustason palvelut pyrittäisiinkin järjestämään yhdessä muun ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.
Raportti oli ilmeisen onnistunut ja monet ongelmat huomioiva, sillä Kehitysvammaliiton antama lausunto raportista oli suurelta osin myönteinen. Kehitysvammaliitto myös korosti järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden roolia tiedon tuottajina ja yhteistyötahoina.
Nähtäväksi kuitenkin jää, miten raportti tullaan huomioimaan käytännön tasolla.
Venla
Kehitysvammaisten henkilöiden asema sote-uudistuksessa poikkeaa muista sosiaali- ja terveyshuollon asiakasryhmistä siten, että nykyisellään heidän hoitonsa on toteutettu erityishuoltopiireistä, jotka Helsingin erityishuoltopiiriä lukuun ottamatta muodostuvat useammasta kunnasta. Mainittavaa on myös se, että kaksikielisten kuntien ruotsinkielisillä asukkailla on oma erityishuoltopiirinsä.
Hallituksen lakiesityksen mukaan erityishuoltopiirit kuitenkin jäävät historiaan. Jotta kehitysvammaisten tarpeet tulisivat otetuiksi huomioon soteuudistukseen liittyvän suunnittelun ja päätöksenteon yhteydessä, Sosiaali- ja terveysministeriö tuotti selvityshenkilöraportin erityishuoltopiirien asemasta soteuudistuksessa.
Raportin tärkeimpiä näkemyksiä oli sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen inklusiivisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kehitysvammaiset saisivat mahdollisimman pitkälle samoja lähipalveluja kuin muutkin palvelujen käyttäjät. Järjestely tukisi myös koko soteuudistuksen lähtökohtaa valinnanvapautta ja yksilöllisiä palveluja tukevana mallina.
Inklusiivisten lähipalvelujen laadukkaan toteuttamisen kannalta raportin kirjoittajat näkevät tärkeänä ottaa vammaisalan järjestöt mukaan uudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän lisäksi tarvittaisiin mm. erityisen tuen resursseja kouluihin ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen vahvistamista vammaisten henkilöiden kohtaamisessa.
Vaativan tason erityispalvelut olisivat kuitenkin yhä keskitettyjä nykyisen mallin mukaisesti. Myös osa ruotsinkielisistä palveluista vaatisi keskitystä, vaikka perustason palvelut pyrittäisiinkin järjestämään yhdessä muun ruotsinkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.
Raportti oli ilmeisen onnistunut ja monet ongelmat huomioiva, sillä Kehitysvammaliiton antama lausunto raportista oli suurelta osin myönteinen. Kehitysvammaliitto myös korosti järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden roolia tiedon tuottajina ja yhteistyötahoina.
Nähtäväksi kuitenkin jää, miten raportti tullaan huomioimaan käytännön tasolla.
Venla
Kommentit
Lähetä kommentti